Buddhalainen psykologia ja lnsimainen terapia

1. Buddhalainen psykologia ja lnsimainen terapia Osa 1 Buddhalainen psykologia ja lnsimainen terapia Osa 1 Integrum Integrum Helsinki 26.11.2011 Helsinki 26.11.2011 Tapio Malinen Tapio Malinen www.tathata.fi www.tathata.fi

2. Buddhalaisen psykologian buumi Buddhalaisen psykologian buumi 41,4% amerikkalaisista terapeuteista tekee tietoisuustaitoterapiaa osan ajastaan (Simon, 2007). Vuoden 2010 puolessavliss 400 tutkimusta tietoisuustaidosta (www.mindfulness.net.su).jhghj Isojen kertomusten kuolema postmodernissa maailmassa. Idn ja lnnen kohtaaminen > kontemplatiiviset tytavat tieteellisen tutkimuksen kohteena. Esim. Mind and Life Institute vuodesta 1987. 60- ja 70-lukujen henkiset etsijt ovat nykyisin senioriterapeutteja. Kyse ehk universaalista viisaustieteest, jonka ers osa-alue sati selittisi kaikkea tuloksellista terapiaa.

3. Tietoisuustaito ja neurofysiologia Tietoisuustaito ja neurofysiologia Mielen harjoittaminen muuttaa aivojen neuraalisia ratoja. Alustavan tutkimusnytn mukaan tietoisuustaito kytkeytyy aktivaatioon aivokuoren etummaisilla alueilla. Nm alueet ovat yhteydess eri lhteist tulevan informaation integraatioon, tarkkaavuuden, tunteiden, vuorovaikutuksen stelyyn ja toiminnan ohjaukseen (Siegel, 2007 ja 2010).

4. Buddhalaisen psykologian rantautuminen lnteen Buddhalaisen psykologian rantautuminen lnteen 1. Esiarkaainen vaihe Sramana-liike ja yogan synty 2. Arkaainen vaihe Abidhamma Pikata Buddhalainen kokemuksen ja mielen empiiris- fenomenologinen tiede. Samma sati = yksi seitsemst valaistumisen ja yksi Jalon Kahdensanosaisen Polun faktoreista.

5. Abidhamma Pikata Abidhamma Pikata Seitsemn laajaa kirjaa, joissa kuvataan kokemuksellisen todellisuuden psykologia, filosofian ja etiikka. World Parliament of Religions & Shaku Soen esitelmt v. 1893 dialogi buddhismin ja lnsimaisen psykologian vlill alkoi virallisesti.

6. 2. Klassinen vaihe 2. Klassinen vaihe Rhys Davids : Buddhist Manual of Psychological Ethics (1900). William James in Harvardin luennot (1903). Keskeisen kiinnostuksen kohteena buddhalaisuuden inhimillist kokemusta ja potentiaalia analysoivat ja vapauttavat menetelmt. ( psykologinen antropologia)

7. 3. Moderni vaihe 3. Moderni vaihe Buddhalaisen psykologian teorian ja kytnteiden integroiminen lnsimaiseen psykologiaan ja terapiaan. Jungin johdanto D.T. Suzukin kirjaan Introduction to Zen Buddhism (1948). Suzukin ja Frommin jrjestm typaja Mexikossa v. 1957 aiheesta Zen Buddhism and Psychoanalysis.

8. Moderni vaihe (jatkoa) Moderni vaihe (jatkoa) De Silva: An Introduction to Buddhist Psychology (1979) Kalupahana: The Principles of Buddhist Psychology (1987) Trungpa Rinpoche, Alan Watts, Abraham Maslow, Jack Kornfield, Joseph Goldstein & al. ja 60-luvun buumi. Buddhalaiset psykoanalyytikot: Stern, Epstein, Rubin, Safran, Bobrow, Magid, Langan.

9. Moderni vaihe (jatkoa) Moderni vaihe (jatkoa) Jon Kabat-Zinn ja Mindfulnes Based Stress Reduction (1979) Kolmannen aallon kognitiiviset terapiat: DBT, MBCT, ACT, CFT, MCT, MBRP ( Sati sovellettu kapea-alaisesti so. tarkkaavuus nykyhetken kokemuksessa. Vrt. sila-samadhi-paa-yhdistelm)

10. 4. Post-moderni vaihe 4. Post-moderni vaihe Kolmannen polven buddhalaiset psykologit & uusi buddhalainen psykologia. Dharma on knnetty sosiaali- konstruktionistiseksi psykologiaksi. ( To be is to interbe, to act is to interact, Esim. Maurits Kwee & Relational Buddhism)

11. Uusi buddhalainen psykologia Pyrkimyksen sosiaalikonstruktionismin, kliinisen psykologian ja neuropsykologian integraatio. Nelj Jaloa Totuutta Nelj Jalostavaa Todellisuutta. Jalo 8-osainen Polku Kahdeksan Tasapainottavaa Kytnt. Kolme Olemassaolon Tunnusmerkki Kolme Empiirist Olemassaolon Tunnusmerkki.

12. Tietoisuustaitojen metateoria Tietoisuustaitojen metateoria Elm on jatkuvassa muutoksessa oleva ilmiiden keskinisriippuvainen energiaverkosto ( anicca ) Kaikki ehdolliset asiat ja tapahtumat ovat olemassa vain syiden ja seurausten yhteisvaikutusten tuloksena (paticca- samupp da) Min on ilmiryhmien (keho, tunnesvy, havainnot, mielen reaktiot/ehdollistumat, tietoisuus) muodostama prosessi ( skandha ), ei kiinte entiteetti.

13. Kokemuksen rakenne Kokemuksen rakenne Aistinovi Aistimisen kohde Tietoisuus Tunne Havainto Intentio, reaktio

14. Mik tietoisuustaidoissa vaikuttaa? Mik tietoisuustaidoissa vaikuttaa? Jos haluaa kesytt villielimen, parasta on antaa sille mahdollisimman suuri vapauden tila .

15. Kytnnn sovellutukset Kytnnn sovellutukset Tietoisuustaitoinen terapeutti (therapist mindfulness) - tt-koulutetun terapeutin tulokset parempia kuin kontrolliryhmn (Grepmair, 2007) Tietoisuustaitoihin suuntautunut terapia (mindfulness-informed therapy) Tietoisuustaitoihin perustuva terapia (mindfulness-based therapy)

16. Olemisen mahdollisuudet Olemisen mahdollisuudet 1. Tavanomainen, egoon samaistunut lsnolo. Tekemisen mielentila. 2. Tietoinen ja hyvksyv lsnolo eli samaistuminen Nkijn. 3. Tietoisuus Nkijst eli Tietoisuus tulee tietoiseksi itsestn. Olemisen mielentila. 4. Puhdas Tietoisuus. Steilev Tyhjyys.

17. Lhteet Lhteet Didonna, F. toim (2009) Clinical Handbook of Mindfulness. New York: Springer. Grepmair, L. ym. (2007): Promoting mindfulness in psychotherapist in training influences the treatment results of their patients. Psychotherapy and Psychosomatics, 76, 332- 338. Grossman, P . ym. (2004) Mindfulness-based stress reduction and health benefits. A meta- analysis. Journal of Psychosomatic Research, 57, 35-43.

18. Lhteet Lhteet Malinen, T. (2008) Buddha, Wittgenstein ja postmodernit terapiat. Ratkes,3. Malinen, T. (2011) Mik helpotus: minua ei ole! ei-minst ja tyhjyydest psykoterapiassa. Perheterapia, 2. Siegel, D. (2007) The Mindful Brain: Reflections and attunement. In the cultivation of well-being. New York: Norton.

19. Lhteet Siegel, D. (2010) Mindsight. The New Science of Personal Transformation. New York: Bantam Books. Shapiro, S. & Carlson, L. toim. (2009) The Art and Science of Mindfulness. Washington: American Psychological Association.